Norjassa oloa vierähti viime perjantaina täyteen neljä
viikkoa, siis viidettä jo viedään! En ole saanut aikaiseksi kirjoittaa blogia.
On tuntunut siltä, että kirjoitus ei oikein kulje ja aikaseiksi en ole saanut
paria riviä enempää. Ehkäpä nyt on siis kyseessä ollut se kuuluisa writers block.
Suurin osa ruudun toisella puolella olijoista tietänee, että
tämä reissuni ei ole ensimmäinen matkani maailmalle vaan 2014 tempaisin ja
lähdin reiluksi 2kk Thaimaahan. Sanen ehdotuksesta kirjoitan vähän vertailua Thaimaan ja Norjan reissuista. Siispä tässä tulee.
Ensimmäisenä mieleeni tulee elintaso, Norjassa elintaso on
huikeasti paljon korkeampi kuin Thaimaassa, mikä näkyy mm. korkeampina
hintoina, parempina asuntoina. Ei niin suurina luokkaeroina. Käytännön kannalta
tämä on tarkoittanut pennin venyttämistä ja suurempien reissujen unohtamista
täällä Norjassa. Thaimaassa puolestaan kaikki oli halpaa ja rahan käyttöä ei
niin tarvinnut miettiä, reissaamaankin pystyi, vaikka joka viikonloppu.
Asuminen, Thaimaassa asuin paikallisessa perheessä, ja aloittaessani
vapaaehtoistyöt maksoin vastaavalle järjestölle pienen summan ”elättämis”
kuluja, josta paikallinen perheeni sitten sai hiukan sponsori rahaa
ylimääräisen suun ruokkimiseen. Edelleen lämmöllä muistelen Thai-perhettäni,
kuka ties jonain päivänä palaan heitä tapaamaan. Täälä puolestaan asun opiskelija-asunnossa,
pienessä yksiössä ja luonnollisesti maksan vuokraa kuukausittain ja maksan
kaikesta muustakin elämisestäni aivan itse. Niin kuin jo aiemmin todettu on rahan
meno täällä hyvin erilaista kuin Thaimaassa.
Kieli, thai on ehkä kymmenen kertaa vaikeampaa kuin norja ja
enimmäkseen Thaimaassa pärjäiltiin englannilla, tervehdyksen, sekä muutaman
hassun sanan (ja numeron) opin thaiksi. Norjaa olen täällä ollessa oppinut yllättävän
paljon, ymmärrys on kasvanut kohisten ja pystyn muodostamaan muutaman sanan
yksinkertaisia lauseita. Tästä se oppiminen alkaa, Norja kärpänen on puraissut
ja olen päättänyt jatkaa norjan opiskelua vielä kotonakin.
Erilaiset sosiaaliset ympyrät, siinä missä Thaimaassa oli hulinaa ja muita ihmisiä ympärillä lähes 24/7, eikä reissu kaveria tai seuraa teelle tarvinnut koskaan suuremmin metsästää. Norjassa seuraa on saanut välillä vähän hakea. Hommaa ei tietenkään helpota, että asun aivan eri paikassa kuin lähes kaikki muut vaihto-opiskelijat. Pikkuhiljaa kuitenkin olen tutustunut muihinkin tyyppeihin ja edelleen iso kiitos kuuluu tutor opiskelijalleni, joka on ihailtavan sinnikkäästi jaksanut viihdyttää päiviäni.
Työ, Thaimaassa tein vapaaehtoistyötä ja opetin
paikallisissa pikkukouluissa englantia. Työtä oli 3-4 päivänä viikossa, pari
kertaa tulvien takia oli päivän hommat peruttu. Norjassa painetaan töitä 4-5
päivää viikossa, 6,5-8h päivässä. Päivien pituudet vaihtelevat ohjaajan
työvuoron mukaan.
Erilaiset lähtökohdat, Thaimaahan lähdin lähes soitellen
sotaan ja parin kuukauden varoitusajalla suoraan töitteni loputtua. Lähipiirini
suhtautui aluksi reissuuni melkoisella hämmästyksellä, eikä varsinaisesti
kiljunut riemusta. Norjaan lähtöä puolestaan hauduttelin pidemmän aikaa ennen
edes varsinaisen vaihtohakemuksen tekemistä, ja pohdin reissuun lähtemisen
mahdollisuuksia. Tähän reissuun sain kannustusta joka paikasta ihan ensi
metreiltä alkaen. Ehkäpä siis tähän hulluuteen, hinkuuni lähteä maailmalle
tasaisin väliajoin on totuttu pikkuhiljaa. Tai sitten ovat todenneet, että tuo
lähtee joka tapauksessa, vastuksesta ei liene hyötyä.
Thaimaassa sai hikoilla palmun alla ja snorklata kirkkaissa
vesissä. Mukaan lähti muistojen lisäksi myös paljon ymmärrystä erilaista
kulttuuria kohtaan, kuinka erilainen ihmiskäsitys on ja kuinka erilaisissa
oloissa ihminen voikaan elää. Norjassa olen nautiskellut ympäröivistä
maisemista, sekä nautiskellut kevät helteistä, sekä tietysti kehittänyt
osaamistani sairaanhoitajana ja harjoittanut kommunikaatio taitoja, kun sitä
yhteistä kieltä ei aina löydy. Kumpikin
reissu on kokemuksena erittäin arvokas, ja kotiin on voinut ja voinee palata
hyvillä mielin kokemusta rikkaampana.
Kommentit
Lähetä kommentti