Siirry pääsisältöön

Arkiviikko

Perjantai koitti ja niin on tämän viikon työt hoidettu. Usein kerron tarinoita viikonloppuistani, joten mahdollisten ei se siellä mitään tee epäilyjen pois sulkemiseksi ajattelin esittellä hiukan arkeani.

Opetan belgialaisen Sarahin kanssa englantia kolmella koululla tiistaista perjantaihin. Normaalisti opetamme myös launtaisin learning homella, mutta nyt ei tarvitse sillä huomenna alkaa loma.

Työviikkoni alkaa tiistaista jolloin opetamme Kuan Kobin koulussa. Opettajat ovat fiksusti yhdistelleet luokkia joten tässä koulussa opetamme englantia päiväkotilapsista kutosluokkalaisiin.
Päiväkoti lapset työntouhussa

Koittaa keskiviikko ja opetamme Wat Liabin koulussa pieniä päiväkotilaisia ja 4-6 luokkalaisia. Tosin tällä viikolla oli kansallinen vapaapäivä, en kyllä tosin tiedä että mistä syystä. Joten opettamisen sijaan vietimme päivämme kuljeskellen ympäri Kholng Hoy Kongin aluetta.
Oppilaita Wat Liabin koulussa

Torstaina on vuorossa Kuan Samet ja luokat 1-5. Torstaisin tunteja on enemmän kuin muilla kouluilla, mutta opetus rytmittyy niin että päivä myös päättyy aikaisemmin kuin muualla.
2lk. opettelee tässä eläimiä.

Perjantaina on vuorossa jälleen Kuan Kob. Host familyni äiti työskentelee tässä koulussa, joten ns. veto-oikeudella tämä koulu on kahdesti viikossa. Ei sen puoleen tämä on kaikista kouluista oma suossikkini. Kaikki oppilaat ovat todella innokkaita oppimaan ja jokakerta koululle menessämme meitä vastassa on iloisesti vilkuttavia oppilaita.
Kuan Kob 3-4lk

Launtait opetamme learning homella jossa oppilaamme ovat 5-10 vuotiaita. Launtaisin päivä on pitkä, sillä opetusta on kuusi tuntia. Kolme aamulla ja kolme iltapäivällä. Lauantaisin meininki on aina kuitenkin vähän rennompaa ja leikkimielisempää kuin kouluilla, lisäksi kansamme työskentelee lauantaisin Thaimaalainen vapaaehtoinen joka omalta osaltaan helpottaa opetusta.

Lauantaihin työviikkoni sitten päättyykin ja usein tuntien jälkeen suuntamme viettämään vapaapäivämme kaupunkiin. Tosin tällä viikolla ohjelma on erilainen ja lauantaina ei ole opetusta. Kuukauden ahkeroinnista kiitoksena on meillä edessä pitkä viikonloppu (minä ja Sarah) suuntamme aamusta kohti pikkuista Koh Bulonin saarta. Koh Bulonilla suunnitelmissa on heittäytyä lomafiilikseen ja rentoutua keskiiviikkoon saakka. Lomatunnelmista lupaan kirjoitella sitten kun palailemme lomalta takaisin työnpariin. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikonvaihde

Viikonloppu mennä hujahti taas nopeasti, eikä ihme sillä viikonloppu oli touhua täynnä. Perjantaina pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja pelmahdin töistä suoraan äidin oven taakse. Perjantai ilta sujui mukavasti äidin luona rentoutuen. Launtai olikin sitten varattu Sanelle ja Viiville kokonaan. Herätyskelloni pirisi tai oikeastaan soi heleästi (en voi sietää pirinää aamuisin) aamulla kello kahdeksan ja jo ennen yhdeksää hyppäsin auton rattiin Sanea ja Viiviä noutamaan. Määränpää oli Turun Caribia jossa juhlistimme hyvin myöhässä Viivin synttäreitä. Oli hauskaa kellua päivä lämpimissä altaissa, vaikka jos minulta kysytään olisivat vedet voineet olla vielä lämpimämpiä. Kylmyyteen tottuminen on vielä siinä määrin kesken, että ainoa mielestäni oikeasti lämmin paikka on sauna. Onnekseni kuitenkin kylpylöistä löytyy myös sauna (yllätys, yllätys) Caribialta peräti kaksi, normi ja höyry. Uiskentelun jälkeen olikin ihana päästä lämpimään saunaan istumaan. Kylpylän jälkeen suunnistimme syömään ja ...

Retki Osloon ja noin viikon kuulumiset

Niin on jälleen aika ottanut harppauksen eteenpäin, ja eloa Norjassa takana on hieman reilu kaksi viikkoa. Viime viikolla alkuviikko vierähti työntäyteisissä merkeissä. Töissä ahkeroin lauantaista torstaihin, saadakseni pidennetyn viikonlopun. Töiden jälkeen ei taas kauheasti ole jaksanut sosialisoida vaan olen tyytyväisenä kämpillä tuijotellut netflixiä. Heikkoa vaihto-oppilas toimintaa osaltani kieltämättä, myönnän sen, no jos tällä viikolla... Torstai iltapäivänä kirmasin, kolmen päivän vapailleni hyvillä mielin. Työ on edelleen mukavaa ja paikallisen kotihoidon kiireettömyys jaksaa yllättää. Mutta siitä lisää toiste. Sane kera avecin laskeutui Norjan maaperälle noin kello 12 paikallista aikaa pidennettyä viikonloppua Osloon viettämään. Perjantai aamuna taivalsin läpi sateisen harmaan Gjøvikin (siis 500m asunnoltani rautatieasemalle) ja hyppäsin junaan matkatakseni, minnepä muuallekaan kuin Osloon. Harmikseni suuntavaistoni ei toiminut ja junaan päästyäni istahdin matkaama...

Kotona

Olen ollut kotona nyt kaksi viikkoa ja yhden päivän. Kaikenlaista puuhaa ja ihmistä on näihin päiviin mahtunut. Töihinkin olen jo palannut. On ihanaa olla taas Suomessa, ihanaa olla niiden ystävien kansssa joita en nähnyt kahteen kuukauteen. Ja vaikka Thaimaassa tuntui etten ikävöinyt ketään niin kyllä ikävöin en vain tajunnut sitä. Erityisen onnellinen olen Sanen ja Viivin kanssa, he ovat tehneet paluustani kivuttomamman. Ja järjestäneet minulle ohjelmaa arkeen paluun helpottamiseksi. Hakivatpa neidot minut lentokentältäkin ja kuskasivat saman tien turkkiin käärityn reissulaisen syömään ylläri kakkua ja vaihtamaan uusimat juorut. Näin ihanan talviselta täällä näytti paluuni jälkeisenä päivänä. Kotiin palasin monta kokemusta ja monta uutta ihmistä rikkaampana. Kuitenkin pala minusta jäi sinne, niin paljon reissustani pidin. Tunnen pientä haikkeutta muistellessani reissua, paluusta on kovin vähän aikaa ja silti reissuni alkaa tuntua jo kaukaiselta muistolta. Vaikka toki olen il...