Viikot vierivät nopeasti ja kuukauden päästä olen jo kotona, hurjaa.
Kuluneeseen viikkoon on taas mahtunut kaikenlaista. Alkuviikosta tapasimme uudet vapaaehtoiset ja sanoimme hyvästejä. Ensin hyvästelimme suloisen suuren hymyn omaavan Nanamin ja myöhemmin Jamin, joka on ollut ystäväni ja kollegani kuluneen kuukauden ajan. Hyvästit ovat aina hiukan hakeita, ja voin vain kuvitella kuinka haikealta tuntuukaan sitten kun on oman lähdön aika. Sitä ennen sanomme kuitenkin hyvästit ranskalaiselle vapaaehtoiselle Lo'rille. Sen jälkeen joulukuun lopussa onkin minun vuoroni sanoa hyvästit kaikille ihanille uusille tuttavuuksille.
Haikeuttani kuitenkin helpottaa se että nykyisin on todella helppoa pitää yhteyttä ihmisiin vaikka he olisivatkin toisella puolella maailmaa. On skypeä, facebookkia ja twitteriä jolla voit ilmaiseksi pitää yhteyttä ihmisiin vaikka he olisivatkin tyystin eri maailman kolkassa. Sukupolvemme on onnekas vielä 20 tai 30 vuotta sitten läheteltiin kirjeitä ja postikortteja.
En nyt ala kuitenkaan liikaa synkistelemään, sillä joulukuu tulee taatusti olemaan hauska. Kanssani yhtäaikaa saapunut Sarah vaihtoi kuukauden jälkeen projektiaan ja on nyt opettamassa kanssani. Ensimmäinen viikomme yhdessä todisti, että meillä on taatusti hauskaa niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Lisäksi joulukuussa on tiedossa aivan huippujuttuja, joista kuitenkin kerron lisää myöhemmin.
Viikonloppuna päätimme jälleen hyljätä maaseuden rauhan ja lähdimme kaupunkiin. Lauantaina tuntiemme jälkeen hyppäsimme songtaewin kyytiin suuntana Hat Yai, saavuttuamme jätimme reput guest houseen ja lähdimme viettämään lauantain (ja Suomen itsenäisyyspäivän) kunniaksi tyttöjen iltaa.
Illan aloitimme thai-hieronnalla joka on todella mielenkiintoista, mutta myös tehokasta. Thai-hieronnassa keskitytään akupunktiopisteisiin ja koko homma alkaa kehon akupunktio pisteitä painelemalla. Sen jälkeen päästään itse hierontaan joka on sekoitus klassista hierontaa ja jogaa. Hieronta oli tällä kertaa todellista runnomista (ja hyvä niin sillä mun jumituneihin lihaksiin ei mikään hellä sively tepsi) välillä konstina oli kyynerpää ja välillä nyrkki, lopun jooga venytyksistä puhumattakaan. Hieronnan jälkeen olo olikin autuaallinen veri kiersi ja lihasjännitys oli selvästi jo paranemaan päin.
Hieronnan jälkeen lähdimme etsimään illallispaikkaa ja eksyimme shoppailemaan välissä, itse en tarvitsisi enää yhtään uutta vaatekappaletta, mutta halpa hinta houkuttaa ja niinpä nytkin mukaan lähti jotain itselle ja ystävälle.
Uusien vaatteiden onnellisina omistajina jatkoimme illallispaikan etsintää. Löysimmekin kuin löysimme mukavan illallispaikan, kiinalaisen ravintolan. Illallista vielä odotellessa seuraamme liittyi Lo'r. Yhdessä päätimme kruunata iltamme elokuvalla. Englannin kielistä versiota toivoen ristimme sormemme ja varpaamme kun lähdimme tuk tuk kyydillä kohti keskustan kauppakeskusta ja elokuvateatteria.
Meillä kävi tuuri ja toiveisiimme vastattiin ja illan ohjelmistossa oli Exodus englanniksi puhuttuna. Kukaan meistä ei oikein tiennyt mitä olemme menossa katsomaan. Elokuva oli loppujenlopuksi ihan mielenkiintoinen, ja tällä kertaa yllätys kannatti. Elokuvan jälkeen kello olikin jo hirvittävän paljon ja oli aika suunnata takaisin guest houseen ja painua pehkuihin.
Seuraavanna päivänä suuntasimme Songkhlaan ja ohjelmistomme oli taas kerran hyvin liikuntapainoitteinen. Sunnuntain vietimme rannalla ja Songkhlaa ristiin rastiin kävellen. Tänään kipusimme paljon portaita ja vierailimme tempelissä kukkulan huipulla. Kipuaminen oli melkoinen, mutta näkymät olivat kaiken kiipeämisen arvoiset.
Kohta kivetään!
Tässä ei vielä edes ollut kaikki portaat.
Näkymiä ylhäältä.
Kommentit
Lähetä kommentti