Siirry pääsisältöön

Junailu Thaimaassa

Viikko on kulunut todella hitaasti, joulu kolkuttelee jo aivan oven takana ja päivät tuntuvat vain matelevan eteenpäin. Vielä kaksi työpäivää pitäisi jaksaa, ja sitten voisi alkaa kääntää ajatuksiaan joulun viettoon.

Tänään päätin palata noin vuoden takaisiin tunnelmiin ja kirjoitella junailu kokemuksistani Thaimaassa. Junailu Thaimaassa on melko värikästä, ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä ja aikaa vaativaa hommaa. Vajaa vuosi sitten päätin taittaa matkani Hat Yaista Prachuap Khiri Khaniin ja sepäs vasta olikin mielenkiintoista.


Junani oli määrä lähteä Hat Yaista torstaina 1.1 klo 16.23,  niin kuin vähän uumoilin toisin kävi. Ensin ilmoitettiin junan saapuvan noin klo 17. Ajattelin että ei siinä mitään, juna ei ole paljoa myöhässä. Iloni oli kuitenkin liian aikaista, sillä lopulta juna saapui 18.30. Mikäli juna pysyisi myöhästyneessä aikataulussaan kahden tunnin myöhästymisellä olisin perillä kolmen aikaan yöllä. Hiukan alkoi jo huolettaa kuinka pääsisin hotellille keskellä yötä, tuktukin saaminen olisi erittäin epätodennäköistä. Enkä jaksaisi saatika uskaltaisi painavan rinkkani kanssa kävellä hotellille. Junani jäi  matkan aikana aikataulustaan vielä lisää ja oli lopulta aikataulustaan myöhässä melkein neljä tuntia.





 Kaikki Thaimaassa tuntuvat tietävän mitä junamatkaillu siellä tarkoittaa. Itsekin sain jakaa junailu kokemukseni sattumalta tapaamalleni saksalaisille turistille. Yhdessä nauroimme kuinka junailu on ehkä mukavampaa kuin bussi, mutta hitaampaa se taatusti on. Yleensä juna kyllä lähtee ensimmäiseltä asemalta aikataulussa, mutta on ihme jos se ei myöhästy matkalla. Lisäksi junan henkilökunta puhuu englantia hyvin huonosti tai ei ollenkaan. Kuulutuksia ei ole, vaan henkilökunta kertoo milloin sinun pitää nousta pois junasta. Juna kolisee ja rämisee kulkiessaan, eikä ikinä ole aikataulussa.Jos matkustaa yöllä ja jää pois jollain väliasemalla saa tuskin nukuttua, kun vain odottaa perille saapumista. Kaikesta huolimatta junailla Thaimaassa on kokemus on jota ei kannata jättää väliin.


Tälläistä muisteloa keskiviikkoiltaan. Kohta pitäisi suunnata höyhensaarille jotta voi huomenna olla virkkuna töissä klo 7.30.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikonvaihde

Viikonloppu mennä hujahti taas nopeasti, eikä ihme sillä viikonloppu oli touhua täynnä. Perjantaina pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja pelmahdin töistä suoraan äidin oven taakse. Perjantai ilta sujui mukavasti äidin luona rentoutuen. Launtai olikin sitten varattu Sanelle ja Viiville kokonaan. Herätyskelloni pirisi tai oikeastaan soi heleästi (en voi sietää pirinää aamuisin) aamulla kello kahdeksan ja jo ennen yhdeksää hyppäsin auton rattiin Sanea ja Viiviä noutamaan. Määränpää oli Turun Caribia jossa juhlistimme hyvin myöhässä Viivin synttäreitä. Oli hauskaa kellua päivä lämpimissä altaissa, vaikka jos minulta kysytään olisivat vedet voineet olla vielä lämpimämpiä. Kylmyyteen tottuminen on vielä siinä määrin kesken, että ainoa mielestäni oikeasti lämmin paikka on sauna. Onnekseni kuitenkin kylpylöistä löytyy myös sauna (yllätys, yllätys) Caribialta peräti kaksi, normi ja höyry. Uiskentelun jälkeen olikin ihana päästä lämpimään saunaan istumaan. Kylpylän jälkeen suunnistimme syömään ja ...

Retki Osloon ja noin viikon kuulumiset

Niin on jälleen aika ottanut harppauksen eteenpäin, ja eloa Norjassa takana on hieman reilu kaksi viikkoa. Viime viikolla alkuviikko vierähti työntäyteisissä merkeissä. Töissä ahkeroin lauantaista torstaihin, saadakseni pidennetyn viikonlopun. Töiden jälkeen ei taas kauheasti ole jaksanut sosialisoida vaan olen tyytyväisenä kämpillä tuijotellut netflixiä. Heikkoa vaihto-oppilas toimintaa osaltani kieltämättä, myönnän sen, no jos tällä viikolla... Torstai iltapäivänä kirmasin, kolmen päivän vapailleni hyvillä mielin. Työ on edelleen mukavaa ja paikallisen kotihoidon kiireettömyys jaksaa yllättää. Mutta siitä lisää toiste. Sane kera avecin laskeutui Norjan maaperälle noin kello 12 paikallista aikaa pidennettyä viikonloppua Osloon viettämään. Perjantai aamuna taivalsin läpi sateisen harmaan Gjøvikin (siis 500m asunnoltani rautatieasemalle) ja hyppäsin junaan matkatakseni, minnepä muuallekaan kuin Osloon. Harmikseni suuntavaistoni ei toiminut ja junaan päästyäni istahdin matkaama...

Kotona

Olen ollut kotona nyt kaksi viikkoa ja yhden päivän. Kaikenlaista puuhaa ja ihmistä on näihin päiviin mahtunut. Töihinkin olen jo palannut. On ihanaa olla taas Suomessa, ihanaa olla niiden ystävien kansssa joita en nähnyt kahteen kuukauteen. Ja vaikka Thaimaassa tuntui etten ikävöinyt ketään niin kyllä ikävöin en vain tajunnut sitä. Erityisen onnellinen olen Sanen ja Viivin kanssa, he ovat tehneet paluustani kivuttomamman. Ja järjestäneet minulle ohjelmaa arkeen paluun helpottamiseksi. Hakivatpa neidot minut lentokentältäkin ja kuskasivat saman tien turkkiin käärityn reissulaisen syömään ylläri kakkua ja vaihtamaan uusimat juorut. Näin ihanan talviselta täällä näytti paluuni jälkeisenä päivänä. Kotiin palasin monta kokemusta ja monta uutta ihmistä rikkaampana. Kuitenkin pala minusta jäi sinne, niin paljon reissustani pidin. Tunnen pientä haikkeutta muistellessani reissua, paluusta on kovin vähän aikaa ja silti reissuni alkaa tuntua jo kaukaiselta muistolta. Vaikka toki olen il...