Siirry pääsisältöön

Perinteet uusiksi

Viikko lähenee jo loppuaan ja vasta nyt ehdin ensimäistä kertaa istahtamaan kunnolla kirjoittamaan.
Viime viikonloppuna vietimme itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivä tuli jotenkin vähän yllättäen. Tiedostin sen olevan tulossa vaan kun se lopulta tuli oli jotenkin sellainen ai nytkö se jo on fiilis. Viime vuonna tähän aikaan vietin päiviäni Thaimaan auringon alla ja rakkaan kotimaan itsenäisyyspäivän huomion silmäilemällä netistä linnanjuhlia ja toivottelemalla mukavaa päivää kavereille facebookissa. Tänä vuonna en ollut oikein edes ajatellut mitä tekisin. Ennen Turkuun muuttoa vietimme itsenäisyyspäivää aina perheen kesken, meillä oli tapana syödä juhlava päivällinen, siemailla viiniä (itse sain toki osallistua viinin siemailuun vasta täysi-ikäistymiseni jälkeen) ja katsella linnanjuhlia pukuja kommentoiden. Tänä vuonna päätin pysyä Turussa, eli perinteet piti laittaa uusiksi. Pari kaveria Hyvinkäältä ajelivat tänne perjantaina viikonloppua viettämään. Niimpä kokosimme yhteen porukan nykyisiä ja entisiä Hyvinkääläisiä ja aloitimme viikonloppumme illanistujaisilla hölmöä musiikkia kuunnellen, sunnuntain suunnitelmia hioen ja kuulumisia vaihtaen. 

 Yöinen ja hiljainen Turku kotimatkalla kuvattuna
Lauantaina suuntasimme Dynamoon iltaa viettämään, toivottelimme ihmiselle hyvää itsenäisyyspäivää ja valssasimme Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Sunnuntaina aamunkoittaessa kello soi kahdeksalta  ja onnittelin itseäni asioiden jättämisestä viimetinkaan (taas kerran) kun aloin kokkailemaan sovittua itsenäisyyspäivän brunssia varten. Selvisinkin kuin selvisinkin kunnialla kokkaamisesta ja jo ennen yhtätoista istuimme iloisina brunssipöydässä.
Itsenäisyyspäivästä huolimatta brunsimme ei sisältänyt mitään perinteisiä herkkuja. Pöydästämme löytyi kasvispiirakkaa, fetasalaattia, avokado-appelsiinisalaatti, soijapasteijoita ja pätkiskarkkeja.
Brunssin jälkeen nykyiset Hyvinkääläiset suuntasivat auton takaisin kohti Hyvinkäätä. Pienen ruokalevon jälkeen täytimme maahaamme vielä glögillä ja joulutortuilla. Otimme vielä erän carcassonea ja suuntasimme kaikki tahoilemme viettämään jäljellä olevaa itsenäisyypäivää. 
Toivon että tämä mainio tapa viettää itsenäisyyspäivää jää elämään ja että onnistuimme luomaan uusia perinteitä.


 Pahoittelen kuvien hiukan kehnoa laatua, kännykkäkamera ei takaa aina laatua, onpahan kuitenkin tyhjää parempi. :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikonvaihde

Viikonloppu mennä hujahti taas nopeasti, eikä ihme sillä viikonloppu oli touhua täynnä. Perjantaina pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja pelmahdin töistä suoraan äidin oven taakse. Perjantai ilta sujui mukavasti äidin luona rentoutuen. Launtai olikin sitten varattu Sanelle ja Viiville kokonaan. Herätyskelloni pirisi tai oikeastaan soi heleästi (en voi sietää pirinää aamuisin) aamulla kello kahdeksan ja jo ennen yhdeksää hyppäsin auton rattiin Sanea ja Viiviä noutamaan. Määränpää oli Turun Caribia jossa juhlistimme hyvin myöhässä Viivin synttäreitä. Oli hauskaa kellua päivä lämpimissä altaissa, vaikka jos minulta kysytään olisivat vedet voineet olla vielä lämpimämpiä. Kylmyyteen tottuminen on vielä siinä määrin kesken, että ainoa mielestäni oikeasti lämmin paikka on sauna. Onnekseni kuitenkin kylpylöistä löytyy myös sauna (yllätys, yllätys) Caribialta peräti kaksi, normi ja höyry. Uiskentelun jälkeen olikin ihana päästä lämpimään saunaan istumaan. Kylpylän jälkeen suunnistimme syömään ja ...

Retki Osloon ja noin viikon kuulumiset

Niin on jälleen aika ottanut harppauksen eteenpäin, ja eloa Norjassa takana on hieman reilu kaksi viikkoa. Viime viikolla alkuviikko vierähti työntäyteisissä merkeissä. Töissä ahkeroin lauantaista torstaihin, saadakseni pidennetyn viikonlopun. Töiden jälkeen ei taas kauheasti ole jaksanut sosialisoida vaan olen tyytyväisenä kämpillä tuijotellut netflixiä. Heikkoa vaihto-oppilas toimintaa osaltani kieltämättä, myönnän sen, no jos tällä viikolla... Torstai iltapäivänä kirmasin, kolmen päivän vapailleni hyvillä mielin. Työ on edelleen mukavaa ja paikallisen kotihoidon kiireettömyys jaksaa yllättää. Mutta siitä lisää toiste. Sane kera avecin laskeutui Norjan maaperälle noin kello 12 paikallista aikaa pidennettyä viikonloppua Osloon viettämään. Perjantai aamuna taivalsin läpi sateisen harmaan Gjøvikin (siis 500m asunnoltani rautatieasemalle) ja hyppäsin junaan matkatakseni, minnepä muuallekaan kuin Osloon. Harmikseni suuntavaistoni ei toiminut ja junaan päästyäni istahdin matkaama...

Kotona

Olen ollut kotona nyt kaksi viikkoa ja yhden päivän. Kaikenlaista puuhaa ja ihmistä on näihin päiviin mahtunut. Töihinkin olen jo palannut. On ihanaa olla taas Suomessa, ihanaa olla niiden ystävien kansssa joita en nähnyt kahteen kuukauteen. Ja vaikka Thaimaassa tuntui etten ikävöinyt ketään niin kyllä ikävöin en vain tajunnut sitä. Erityisen onnellinen olen Sanen ja Viivin kanssa, he ovat tehneet paluustani kivuttomamman. Ja järjestäneet minulle ohjelmaa arkeen paluun helpottamiseksi. Hakivatpa neidot minut lentokentältäkin ja kuskasivat saman tien turkkiin käärityn reissulaisen syömään ylläri kakkua ja vaihtamaan uusimat juorut. Näin ihanan talviselta täällä näytti paluuni jälkeisenä päivänä. Kotiin palasin monta kokemusta ja monta uutta ihmistä rikkaampana. Kuitenkin pala minusta jäi sinne, niin paljon reissustani pidin. Tunnen pientä haikkeutta muistellessani reissua, paluusta on kovin vähän aikaa ja silti reissuni alkaa tuntua jo kaukaiselta muistolta. Vaikka toki olen il...