Saapuminen

Kauan odotettu ja ehkä vähän pelättykin lähdön hetki koitti aikaisin perjantai aamuna. Lento lähti Helsinki-Vantaan kentältä klo 7:35, Turusta lähtö oli kolmen aikaan aamuyöstä. Matka Helsinkiin sujui hyvin ja rauhallisesti.

Lento sujui hyvin ja nopeasti, matka Helsingistä Osloon kesti kokonaisuudessaan n. 1 tunnin ja 30 minuuttia. Sää oli kirkas ja taivas pilvetön. Koko matkan ajan pystyi näkemään ala puolella kiitävän maan. Onnekseni istuin ikkunapaikalla ja sain vielä vallata koko penkkirivin itselleni. Jännitys kasvoi Osloa lähestyessä, lennon piti olla perillä 8:05 ja bussini Gjøvikiin lähteä klo 9:05. 

Kone laskeutui ajallaan ja suoritin nopeimman lentokoneesta poistumisen ikinä. Jo ennen puolta yhdeksää olin ulkona koneesta, saanut matkatavarani ja selvittänyt mistä laiturilta bussini lähtee. Koska aikaa jäi shoppailin lentokentältä ensimmäisen norjalaisen ateriani ja bussimatkalla nautin aamiaiseksi munakolmioleivän ja omena makuvettä.

Bussimatka Oslosta Gjøvikiin kesti 1 tunnin ja 40 minuuttia. Matkaa tehtiin kapeita ja kiemuraisia maalaisteitä pitkin maisemia ihastellen. Aikainen herätys ja lyhyeksi jääneet yöunet alkoivat painaa ja uni vei mukanaan matkailijan. Onneksi Gjøvik oli päätepysäkki, joten ei tarvinnut pelätä nukkuvansa pysäkin ohi.

Gjøvikissä minua vastassa oli tutoropiskelijani. Yhdessä lähdimme yliopistolle hakemaan asuntoni avainta. Se sujui vaivattomasti, asuntofirman toimistolla puhuttiin sujuvaa englantia. Ja olihan minulla norjankielen tulkki mukana. Avain asia oli nopeasti hoidettu ja lähdimme roudamaan kamojani asunnolleni, joka muuten sijaitsee aivan Gjøvikin keskustan tuntumassa. Asuntoni on pieni, mutta siisti ja oikeastaan vähän söpö, hyvä turvapaikka seuraavan kuuden viikon ajaksi.

Kun tavarat oli tiputettu, lähdimme ajelulle katsomaan paikkoja, ja tekemään tarpeellisia ostoksia. Monta tuntia tutoropiskelijani kierrätti autollaan minua mutkaisia pikkuteitä läpi lähistön söpöjen pikkukylien. Hienoja maisemia ja korkeita huippuja. Matkalla pysähdyimme ostamaan kahvit Fagernesin pikkukaupungin ostokeskuksesta. Kahvit hörpimme ulkona auringon paisteesta nautiskellen.

Kahvien jälkeen suuntasimme taikaisin Gjøvikiin tekemään minulle tarvittavia ostoksia. Siinä ensimmäinen päivä melkein hujahtikin. Neljän jälkeen olin takaisin asunnolla, loppuillan sulattelin kaikkea näkemääni pakastepizzaa natustellen. Vaikka väsymys painoi ja koti-ikävä meinasi hieman vallata mieltä, taisin kuitenkin ihan vähän rakastua Norjaan jo heti ensimmäisenä päivänä.