Vapaat koittivat ja maalainen (host familyni on maaseudulla) otti suunnaksi kaupungin tarkoituksena hengailla muiden vapaahtoisten kanssa. Suunnitelma oli helpoksi todettu, ensin Hat Yaihin host familyn kyydissä ja Hat Yaista ystävän kanssa eteenpäin. Hat Yaissa ystäväni piti odottaa minua kellotornin luona. Tosin kuitenkin kävi, host familyni jätti minut kellotornin kohdalle niin kuin oli suunniteltu mutta ystävääni ei vielä näkynyt ja kavoin puhelimeni esiin kysyäkseni missä hän menee. Ystäväni oli sitten laittanut minulle viestin suurinpirtein 2 minuuttia ennen saapumistani, siitä selvisi että ystäväni oli ymmärtänyt väärin ohjeet ja oli jo matkalla toiseen kaupunkiin, Songkhlaan.
Olin siis yksin vieraassa kaupungissa ja jotenkin piti päästä eteenpäin, saatoin vain toivoa löytäväni englannin puhujan vaikka se aikamoista onnenkauppaa onkin ja minun parilla thai sanallani ei pitkälle pötkita. Tähän yhtälöön voidaan lisätä vielä se että olen vaalea yksin matkustava nainen eli yhtä hyvin pääni päällä olisi voinut olla vilkkuva neon valo joka sanoo: tourist, tourist sen verran huomiota herätin. Minulle yritettiinkin tarjota kyytiä määränpäähäni jos jonkinmoiseen pöyristyttävaan hintaan. Tiesin sentään mihin olen menossa ja sen että sinne on mahdollista päästä halvalla kunhan vaan löytää oikean kulkuneuvon.
Oikea kulkuneuvo löytyi kuin löytyi vieläpä halpaan hintaan. 20bahtia aiemmin pyydettyjen 300 ja 800 bahtin jälkeen oli taivaanlahja. Hyppäsin siis täyteen ahdetun taksi-truckin kyytiin, vaikka siinä alkoi länsimaalaista mieltä jo hiukan hirvittää kun lava-auton taakse rakenettu koppi oli tupasen täynnä. Siellä sitä sitten istuttiin töysyisessä ja hikisessä kyydissä lähes tunti, ja kaiken tämän jälkeen huomasin päätyneeni kyllä oikeaan kaupunkiin mutta väärään paikkaan. Tässä kohtaa homma vaan huvitti entistä enemmän ja koomisen sivumaun se sai siitä kun Thaimaalainen ystäväni oli päätynyt väärän truckin kyytiin ja siten hänkin väärään paikkaan.
Kuitenkin loppuhyvin kaikki hyvin, päädyimme pienen seikkailun jälkeen kummatkin sinne minne piti ja vapaapäivämme sisälsivät jos jonkinäköista touhua meressä pulikoimisesta tiikerin jäljitykseen.
Väärän paikkaan jouduin mutta silti vaan hymyilytti.
Lopulta päästiin beachille
Tällaisessa söpössä mökissa vietimme yömme
Ja tältä näytti aamu mökimme alapuolella olevalla lammella
Eläintarha tarvitsi ruohoa istuttavaksi ja lepohetki tuli tarpeeseen kun yllä oleva kasa oli saavutettu.
Urhea poppoo. Kiitos zoo tiimi kun saimme tulla mukaan.
Kommentit
Lähetä kommentti